Mikähän siinä on, että kaikista hienoista lupauksista huolimatta rahareikiä ilmaantuu tämän tästä.
Juuri viime vuoden lopulla yli 10-vuotias mikroaaltouunimme päätti, että häntäpä ei enää kiinnosta ruuanlaitto, ja jouduimme potentiaalisen paloturvallisuusriskin vuoksi ostamaan uuden mikron. Sinne kaivoon lennähti 89,9oe, ja toivomme, että tämä kestäisi edes 5 vuotta (kun nykyteknologia ja -koneet eivät tahdo millään kestää).
Uuden vuoden kunniaksi rupesimme järjestämään kämppää. Tulostimemme otti siinä hötäkässä sen verran osumaa, että kun kotitulostin on opiskelu- ja neulehommien takia erinomainen olemassa, piti ostaa uusi tulostin. Tai noh, monitoimilaite se rikkimennyt oli ja on tuo uusikin. Sinne toiset 89,95, mutta on mahdollista, että saamme merkkikampanjasta takaisin peräti 20 euroa tuon hinnasta.
Meinasin yrittää tänä vuonna käydä harvemmin kaupassa kuin viime vuonna. Balancionin mukaan ruoka- ja päivittäistavaroihin (mukaan luettuna pikaruuat ja kahvilakäynnit) kului kuukaudessa keskimäärin 486 euroa. Se on kahdelta ihmiseltä ihan järkyttävän paljon. Liikaa tulee ostettua herkkuja ja turhan usein käytyä hampparilla tai patonki syömässä. Jos kävisi vähemmän ruokakaupassa ja ostaisi suunnitellummin, niin josko siinä edes pari eunukkia säästyisi?
Uudella monitoimivempeleellä päätin kokeilla skannata vuoden ensimmäisen viikon päivittäistavarakuitit kuvaksi ja liitän ne nyt tähän.
Käsittääkseni kuvaa klikkaamalla se suurenee ja saattaapi saada riveistä selvän. Joukosta puuttuu muutaman euron Siwa-kuitti, kun oli kotitekoista hamppariateriaa varten ostettava sämpylöitä, ja isännän mukaan tarttui vielä 1kg purkki päiväysalennettua jugurttia. K- ja S-ryhmien kuitteja vertailemalla huomaa, että S-ryhmän kuiteista on jonkin ajan kuluttua osittain mahdoton päätellä, mitä on tullut ostettua, niin kryptisiä ovat koneen ilmoittamat tuotteiden nimet.
Prismareissulla tarttui mukaan vähän sitä jos tätäkin. Kaiken lisäksi kävimme syömässä talon pitseriassa puoliksi tarjouspitsan, siihen meni 6,90e. Pitsan vaihtoehto olisi ollut viereiseltä linjalta hampurilaisateriat molemmille, jolloin pikaruokasumma olisi noussut melkein tai yli 15 euron. Tavallaan säästöä tuokin. On ihan totta, että nälkäisenä ei pitäisi lähteä kauppaan, koskaan.
Tämän viikon maanantaina bongasin Cittarin tarjouslihahyllystä vasta silloisena ylihuomisena vanhenevan hunajapippurimarinoidun viljapossun sisäpaistin 4,00e/kg. Ostin sen, kun piti saada eväsruokaa töihin kummallekin, ja köntistä riittikin kolmeksi päiväksi eväiksi ja vielä huomiseksi miniateria pahimpaan nälkään ennen kunnon ruokaa. Simppelisti paistoin lihan ja viipaloitsin, ja lihaviipaleita + riisiä + salaattia söimme kaksi päivää. Jämistä tein herneiden, maissin ja paprikan sekä turkkilaisen jugurtin kanssa risoton, jota söimme tänään. Ehkä halvin eväsviikko ikinä, mutta ei kovin kulinaristisesti mairitteleva tai turhan monipuolinen kokemus. Yritän panostaa siihen, että evääksi on helppoa ruokaa, ja viikonloppuisin/muina yhtaikaa kotona -päivinä syömme paremmin.
Ihan pinnassa oli n. sentin kerros paksuuntunutta, jugurtilta maistuvaa mutta jotenkin jauhoista “jugurttia” mutta muuten oli ihan juoksevaa. Söin puoli purkillista kumminkin ja sekoitin toisen purkillisen sekaisin, olkoot nyt jääkaapissa kunnes tulevat käytettyä. Kelpaahan noi vaikka sämpylätaikinan pohjiksi. Harmittaa, mutta täytyy kokeilla tehdä jotain eri tavalla ensi kerralla.
